Song Lyrics
Ja sin toit minulle sen, ja syttyy kuin itsest n
Sille esitin kysymyksen, yksi l hti ja laskeutui Kuka, t hdenlentona kai
Kaupungin katolla t hti tuhansittain, ja lokit kirkui ne karanneet on hitchcockin linnuista kai
Surujen sillalta n in, en min k n t ll olla vois, yksi l hti ja laskeutui
kaipuuni nousee siivilleen
Surujen sillallakin se kulkee, ja lokit kirkui ne karanneet on hitchcockin linnuista kai
Ja syttyy kuin itsest n, t hdenlentona kai, tummien aaltojen uivan merelle p in
Ne ik v ni pintaan sai, joku k tkee kysymyksen
T htien tomuna se leijailee, t hten lent isin kauas ja hiljaa hiipuisin pois rakkauden, kuka sai aikaan sen
Kuka sai aikaan sen, surujen sillallakin se kulkee
Jos sin et j is, kaupungin katolla t hti tuhansittain
ne ik v ni pintaan sai
T hten lent isin kauas ja hiljaa hiipuisin pois, t hten lent isin kauas ja hiljaa hiipuisin pois
ne ik v ni pintaan sai
Joku keksi rakkauden, ne ik v ni pintaan sai, surujen sillallakin se kulkee
Se lensi halki taivaan ja radaltaan harhautui, kun puhalsi palkeet rakkauden rakkauden, ne ik v ni pintaan sai
Eik ik v ni t nne j is, surujen sillallakin se kulkee
joku keksi rakkauden
t hten lent isin kauas ja hiljaa hiipuisin pois
Eik ik v ni t nne j is, t hdenlentona kai
Se lensi halki taivaan ja radaltaan harhautui, t hten lent isin kauas ja hiljaa hiipuisin pois, joku k tkee kysymyksen
N hd surujen sillalta sain, t hten lent isin kauas ja hiljaa hiipuisin pois, joku keksi rakkauden
joku k tkee kysymyksen
Luokseni saavuit ja kauniimman teit minun maailmastain, joku keksi rakkauden
Jos sin et j is, ne ik v ni pintaan sai
Kuka keksi rakkauden, kuka keksi rakkauden, kuka sai aikaan sen
ja sin toit minulle sen
Kun puhalsi palkeet rakkauden, kuka keksi rakkauden
Joku k tkee kysymyksen, luokseni saavuit ja kauniimman teit minun maailmastain Koo, ne ik v ni pintaan sai
Joku keksi rakkauden, kuka keksi rakkauden Kuka, surujen sillalta n in
sille esitin kysymyksen
Luokseni saavuit ja kauniimman teit minun maailmastain, kaupungin katolla t hti tuhansittain, joku keksi rakkauden
Y oli niin valkoinen, en min k n t ll olla vois, luokseni saavuit ja kauniimman teit minun maailmastain
T hten lent isin kauas ja hiljaa hiipuisin pois, se lensi halki taivaan ja radaltaan harhautui
Y oli niin valkoinen, se lensi halki taivaan ja radaltaan harhautui, en min k n t ll olla vois
ne ik v ni pintaan sai
Kaipuuni nousee siivilleen, surujen sillallakin se kulkee
Yksi l hti ja laskeutui, kaipuuni nousee siivilleen
Joku k tkee kysymyksen, t hdenlentona kai
T hten lent isin kauas ja hiljaa hiipuisin pois, joku keksi rakkauden rakkauden, ja syttyy kuin itsest n
y oli niin valkoinen
kuka keksi rakkauden
Kun puhalsi palkeet rakkauden, eik ik v ni t nne j is Kuka, tummien aaltojen uivan merelle p in
Tummien aaltojen uivan merelle p in, t hdenlentona kai
Eik ik v ni t nne j is, sille esitin kysymyksen